Day 2 - Sunnuntaina 2.7. kun Dublinissa oli vietetty huima vuorokausi, kutsui Tiipi mut ytimeen shoppailemaan sen ja Janen kanssa. Viitisen tuntia siellä meni, älyttömästi kierreltiin kauppoja, mutta mulle ei yllättäen mitään löytynyt. On vähän hassu maa, kansa on laimeaa massaa. Kaikki pukeutuvat samalla tavalla, mitäänsanomattomasti. Tyyli on kuin haalea versio esimerkiksi Suomen tän hetkisestä muodista. Uskaltauduttiin jopa kolmen chicksin voimin eräältä Chinatownin mieleen tuovalta sivukujalta löytyneeseen hoppikledjukauppaan, joka on aina täynnä isoja ja pelottavia yöntimoja. Ei sielläkään muijille ollut mitään ja myyjät olivat tosi epäileviä, ettei koko Dublinista tytöille sellaisia releitä löytyisi. Täytyy siis lähteä Lontooseen shoppaileen.

Day 3 - Maanantaina oli eka duunipäivä. Yritin hakea roolia ja vedin jalkaan elämäni ensimmäiset mustat, suorat housut. Sellaiset bisnesmäiset. Oranssi neule ja tukka rennoille nutturantyyppisille ratkaisuille. Kengät olivat tietenkin mustat hooker-heelseillä varustetut bootsit. Taisi olla onnistunut valinta ainakin ohiajavien autojen tööttäilyistä päätellen. Kelatkaa mitä juntteja oikeesti.

Duunissa en edes voinut tehdä mitään, kun ei ollut konetta, ei kulkukorttia, ei tunnuksia. Vessaankin joutui tyyliin menemään kaverin kädestä kiinni pitäen, että pääsi ovista läpi. Eihän tyypeillä ollutkaan kun kolme viikkoa aikaa hakea mulle kaikkia noita... no ei siinä mitään, pyörittelin peukaloita ja heitin paheksuntaa aiheuttavaa läppää poikien kanssa työpäivän jäädessä muutamaan hassuun tuntiin. Ei haitannut yhtään, palkka kuitenkin juoksi. Huomenna täytyy valitettavasti myös lähteä kesken päivän, jotta saa hankittua itelleen paikallisen sotun. Tai jonkun sellaisen, mikä se PPS-number nyt ikinä sitten onkaan.

Atson opastuksella menetin tänään myös Westpoint -neitsyyteni. Westpoint on tossa melkein naapurissa sijaitseva punttis. Vähän omituinen mesta, keskellä salia on uima- ja poreallas eikä tietenkään ilmastointia, joten siellähän sitten veivaat hikipäissäs kloorinkatkussa. Siitä huolimatta oli ihan jees päästä pitkästä aikaa duunaan jotain fyysistä, jäänyt saleilut ihan liian vähiin viimeaikaisten proggisten takia.

Tiipin kanssa löydettiin tänään myös pelihalli. Oli pakko harrastaa parit ilmakiekkomatsit, siitä on ikuisuus kun on viimeksi sitä pelannut. Yllättäen mä voitin, vaikken moneen vuoteen oo reenannut. Tai noh, lahjattomathan ne vaan reenaa. Sieltä löyty myös sikana kaikkia siistejä kolikkopelejä, House of the Dead ainaskin. Ja mikä parasta, mestan pitäisi olla auki 24/7, joten vierotusoireilta vältytään. Voisin ehkä vaihtaa mun sokeririippuvuuden peliaddiktioon, nostaa koko seuraavan palkan kolikkoina. \o/

Mun pitäisi varmaan muuten harrastaa myös lievää avautumista, kun kerran tän saitinkin nimi on vuodatus.net.. mutta ei mua kyllä nyt huvita, ollut sen verran kiva päivä. Eikä oo edes vodaa tullut taivaalta, joten mikäs sen parempaa. Stiigataan toiste.